sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Tra te e il mare

En jaksa olla ylikriittinen oikein mistään. Sen verran kivasti on mennyt viikonloppu. Isot kiitsat lähtee varsinkin Espoon ja vuosaaren suuntaan hauskoista bileistä. Varsinkin aivo oli aivan ERINOMAISEN makeaa & makoisaa. Pitänee onkia resepti talteen :D

Otsikolla on oma puoliskonsa totuutta. En nyt viittaa kehenkään tai keihinkään tietysti. On kuitenkin olemassa ihmisiä jotka tuntuvat tulevan uniin. Monellakin tapaa ovat osallisena niissä. Ja koska kyseessä on ihmiset joihin olen harvoin yhteydessä, en oikein asiaa ymmärrä. Olen pitkään elänyt siinä käsityksessä että unet heijastelevat sitä mitä edellisenä valveaikana on tapahtunut. Toisaalta unissahan on vielä jäljellä mysteereitä vaikka kuinka paljon. Aivan yhtä outoja on unissa tulevat déjà vu:t. Silloin kun tulee unissa déjà vu niin alkaa unet mennä sekaviksi. Useimmiten ainakin itse herään hetkeksi silloin. Tunne on ahdistavuudeltaan jotain suorastaan kammottavaa. Heti kun herää ei pysty tajuamaan missä on ja kuka on. Vaikka on jo hereillä, niin toinen aivopuolisko syöttää vielä unta tajuntaan. Sitä ikään kuin on kahdessa maailmassa yhtäaikaa.
Itse olen sitä mieltä että ihminen ei ole suuniteltu tuohon. Siis että voisi olla ajassa/paikassa kahdessa eri paikassa yhtä aikaa ja tiedostaa sen. Tämä kyllä onkin enemmänkin hajatelma.

Aika jännä keksintö nuo aivot! Oikeasti jännää, siis jännää että aivot, nuo harmaat möykyt hallitsevat ihmistä. JÄNNÄÄ!

Vielä mainintaa näistä muutoksien tuulista jotka pitäisi vallita. Tupakkaa ei ole pahemmin tehnyt mieli, kerran olen nyt kokeeksi maistanut mutta ei tehnyt mieli kyllä yhtään. Suorastaan pahalle maistui + savusta jäi suuhun todella paha jälkimaku. Edes kännissä en ole repsahtanut.

Painon kanssa on vähän niin ja näin. Voisin nimittäin vaikka syödä pienen peuran tunnin välein. Vissyä menee ihan litratolkulla, kuten tavallistakin vettä. Kahvia sekä teetä vedän ihan antaumuksella. Toisinsanoen paino ei ole juurikaan laskenut, ehkä jopa noussut. Tosin voisin valehdella itselleni sen olevan lihasta ;) Epäilen että ei kuitenkaan ole, kun en ole mitään todella repäisevää kuntoilukuuria aloittanut. Pikemmin jatka siitä mihin viimeksi jäin.

Parturiin menen kuhan joudan, ellei joku kaveri eh-dot-to-mas-ti halua tehdä leikkausta ja värjäystä edullisesti minulle *winketi wink* Blondaus se on pakko tehdä, tosin ei mitään hopeavirtaa pitkin otsaa. Sellainen luonnollinen blondisuus, mitä oikeasti hiusteni pitäisi ollakin.

Vaatekaapin uudistaminen vaikuttaa loputtomalle urakalle. Pakko kai vaan viedä uffin lootaan rohkeasti reteleitä että on yksinkertaisesti pakko ostaa uusia vaatteita hieman enemmän. Jostain syystä olen hiljattain alkanut käyttää vähemmän ja vähemmän rahaa pukeutumiseen, minkä kyllä huomaa. Ehkä se on tämä taloudellinen epävarmuus tai joku muu itsepetos :D

Loppuun vielä outo huomio minkä olen tehnyt. Viimeiseen neljään viikkoon en ole ollut missään kapakassa/ravintolassa/baarissa kuin kerran, paitsi yhdessä paikassa(Nurkkaa ei lasketa! mukaan). Loosessa olen ollut kahdesti tämän 4 viikon periodin aikana, en missään muualla. Pidän tätä aika outona, sillä minulla on kyllä ihan kantiksia missä tykkään käydä. Toisaalta asian voi kyllä nähdä niinkin että en ole juurikaan käynyt missään. Mikä on aika lailla totta ja puhdas fakta.
Kotona/kaverin kotona "kännääminen" onkin nyt taas muotia. Ihan kiva jos tämä etkoilu jäisi pysyväksi tavaksi :)

Loppuun sitten taas ha-ha-hauska linkki. Tosin tällä kertaa nauratti ihan tosissaan. Taisin jopa kyynelöidä hieman *heh*
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)