Miksei häviäjät saa mitään? Varsinkaan huonot häviäjät. Ainakin yleisön kannalta huonot häviäjät on tärkeitä. Paljon mieluummin sitä nimittäin katselee huonoa häviäjää joka antaa palaa suoraan sydämestään.
Hyvät häviäjät on aina jotenkin teennäisiä. Ei kukaan oikeasti lähde keräämään vain kokemuksia ja olemaan mukana. FUCK NO! Jopa surkeinkin osanottaja elättelee jotain sairasta ja perverssiä kuvitelmaa siitä että Jumalan puhdistava tuli voisi avittaa juuri hänet voittoon.
Miksi sitten edes ottaa osaa jos tietää häviävänsä? Tätä olisin tänään tahtonut kysyä ihmiseltä joka soitti Ylex:n radiotietokilpailuun. Aiheena nyt vaan sattui olemaan pop-kulttuuri, ja tämä osanottaja kertoikin että ei tiedä aiheesta mitään. Oli muuten harvinaisen paskat vastaukset järkyttävän helppoihin kysymyksiin.
Kaikista hauskinta oli, kun tämä grade-A-looser tilitti reippaan häviönsä jälkeen. Kysymykset oli kuulemma HANKALIA! Tämä siis oli syynä siihen että tämä juntti joka ei tiedä kuka on Katie Holmes(kenen puoliso) ei saanut pointsin pointsia. Ihmettelin heti että miksi oli pakko ottaa osaa jos kerta
a) oli jo etukäteen varma ettei pärjää
b) palkintona oli jotain mitä ei missään tapauksessa halua(kertoi ettei palkinto kiinnosta)
c) ainut mitä pystyi tekemään, oli nolata itsensä.
Tämän siivittämänä aloinkin miettimään palkintoa näille elämän ikuisille pistesijoilla makailijoille. Näille jotka ei
oikein osaa mitään, ja senkin mitä osaavat tekevät huonosti.Kyllä tyhmyydestäkin pitää jotain voida saada. Miten olisi vaikka t-paita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti