Ei vanhaa(joulukuussa haettua) passia sitten löytynyt mistään. Pakko hakea siis uusi. Virallista henkkaria ei ollut, ainoastaan ajokortti. Eli passia hakiessa sitten piti vastailla muutamaan kysymykseen jolla varmistettiin että minä olen varmasti minä.
Nykyinen osoite, no sen tiesin tietenkin. Sitten syntymäkunta jonka myöskin hiffasin. Entäpä edelliset osoitteet, varsinkin eri kaupungit missä olen asunut ja milloin; ei haastetta. Myöskin mikä oli ammattinimikkeeni 2005 syksyllä tiesin kuin apteekin hyllylltä. Vanhempien etunimetkin muistin ja äidin tyttönimen.
Sitten kysyttiin vanhempien syntymäpäiviä. Olin kieltämättä vähän hankalana kun totesin että WAT! Jouduin myöntämään etten tiennyt kummankaan vanhempani syntymäpäivää. Vuodet olisin tiennyt, mutta sitä ei kysytty.
Virkailijatar lohdutti ja sanoi ettei hän itsekään muista omien vanhempiensa syntymäpäiviä. Aloinkin samantien epäillä että kyseessä on jollain tapaa psykolofinen kysymys. Jos olisinkin tiennyt nämä em. syntymäpäivät niin varmaan olisin joutunut tarkempaan syyniin.
Sillä eihän kukaan oikeasti voi muistaa omien vanhempiensa syntymäpäiviä, paitsi jos onkin huijari!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti